Skip to content

Kategoria: Matkustus

Sardinia kutsuu…

…Heidiä ja Kimmoa aivan pian! Me palkittiin itsemme ja varattiin pidennetty viikonloppumatka Sardiniaan! Lähdetään sinne parin viikon päästä. Oon ihan innoissani, koska Sardinia vaikuttaa aivan mielettömältä paratiisilta loputtomine rantoineen ja kristallinkirkkaine vesineen. Sieltä löytyy myös flamingoja ja vaaleanpunainen ranta!

nimeto%cc%88n-1

Kovin sesonki alkaa olla siellä ohi, jonka huomasi heti lentojen ja hotellien hinnoissa. Lennot olivat vain alle 40 euroa täältä Milanosta. easyJet lennättää meidät sinne alle 1,5 tunnissa, joten Sardinia on täydellinen viikonloppukohde etenkin Pohjois-Italiassa asuville. En malta odottaa, että saan työntää jalat samettiseen hiekkaan.

Meidän hotelli sijaitsee Cagliarin ja Villasimiuksen välimaastossa. Varattiin sellainen hotelli, jossa on uima-allas, jotta päästään pulikoimaan. Se oli oikeastaan ainoa vaatimus hotellille, koska La Spezian reissu teki meistä ihan hulluja vesipetoja. Nyt pitää vain toivoa, että ilmat suosii.

 

Kuvat: Pinterest

Kommentoi

Ihanan kamala Cinque Terre

Finally! Monen mutkan jälkeen me päästiin kuin päästiinkin Cinque Terreen, tai tarkemmin sanottuna sen kahteen kylään. Cinque Terre koostuu siis viiden kylän ryppäästä, jotka on rakennettu vuorenrinteille aivan merenrantaan. Me valittiin kohteiksemme Manarola ja Riomaggiore, koska ne sijaitsivat lähimpänä La Speziaa, jossa vietimme viime viikonlopun.

Jokaisella kylällä on oma juna-asemansa, joten niihin pääsee tosi kätevästi junalla. Osaan niistä pääsee myös meriteitse. Me napattiin juna La Spezian keskusasemalta ja eka etappi oli Manarola. Matka ei kestänyt kuin vaivaiset 10 minuuttia, jos edes sitäkään.

Manarolan asemalla meitä oli kuitenkin vastassa caos totale, tarkemmin sanottuna järjetön turistilauma. Kimmoa alkoi sadasosasekuntissa ahdistamaan, kuten myös mua. Mä en kuitenkaan voinut näyttää mun ahdistusta, koska koko reissu oli mun idea ja tässä vaiheessa ei enää voinut perääntyä. Piti vaan hengittää syvään, hymyillä ja toivoa, että tilanne rauhoittuisi. Ja onneksi se vähän rauhoittuikin.

img_3138-2

Kiemurtelimme turistimeressä ja suuntasimme suoraan rantaan ja kävelykadulle, joka johdatti meidät pois kylän keskuksesta, kohti sitä upeaa postikorttimaista maisemaa.

Parhaan ja samalla myös rauhallisimman näköalan saa kävelemällä mahdollisimman ylös. Jossain vaiheessa vastaan tulee kappeli ja hautausmaa. Niiden takaa pääsee jatkamaan vieläkin ylöspäin.

img_3149-2

Täällä pääsi nauttimaan henkeäsalpaavasta näköalasta täysin rauhassa. Kimmoakin alkoi hymyilyttämään.

img_3155

img_3166-3

Kävelimme keskellä viiniköynnöksiä ja löysimme lopulta tien takaisin kylään.

img_3182

Hyppäsimme seuraavaksi junaan, joka vei meidät Riomaggioreen.

img_3175

Riomaggiore oli huomattavasti pienempi kylä kuin Manarola. Siellä oli asteen väljempää, mutta näköalapaikalle päästääkseen piti varoa, ettei saanut saanut selfietikusta päähän.

Tässä vaiheessa meidän kummankin hermot petti ja me päätettiin siirtyä aperitivoille hiukan väljemille vesille seurailemaan ihmisvilinää.

Tulimme siihen tulokseen, että on järkevämpää syödä illallinen jossain muualla kuin Cinque Terressä. Tämä päätös kannatti, koska löysimme paikallisen mummon avustuksella ihanan kalaravintolan La Speziasta. Siellä söimme kerrankin oikein pitkän kaavan mukaan. Siitä vielä vähän myöhemmin.

img_3120

Manarolla ja Riomaggiore olivat kertakaikkisen kauniita, mutta turistimassat verottivat niiden kauneutta sen verran, että Cinque Terren sijaan suosittelen vierailemaan La Spezian Leiricissä tai Genovan Boccadassessa. Näissä paikoissa upeita maisemia saa ihastella rauhassa ilman, että kukaan sohii selfietikulla vieressä.

Jos kuitenkin haluat nähdä Cinque Terren, suosittelen menemään sinne keväällä tai syksyllä, jolloin matkailijoita ei ole ehkä ihan niin paljon. Aikaisen junan nappaaminen on varmasti myös hyvä idea.

Ootteko te käynyt Cinque Terressä? Mitä mieltä olitte paikasta?

Tässä vielä kuva juna-asemalta. Astmapiiput ja pitkä pinna on hyvä pakata mukaan.

img_3197-2

Kommentoi

Matka Milanoon

Viikot ovat menneet aivan uskomatonta tahtia. Onneksi nyt ollaan Kööpenhaminan kentällä ja ollaan saatu ottaa viisi tuntia pelkkää iisiä. Välilaskullinen lento ei ole koskaan tuntunut näin hyvältä. Kaiken lisäksi myös lompakko kiittää tästä vaihtoehdosta.

Viime yö nukuttiin sohvalla pikku sykerössä päiväpeiton alla. Kämpässä kaikui ja matkalaukut makasi lattialla halkeamispisteessä. Meillä on mukana neljä matkalaukkua ja olin ihan varma, että niissä jokaisessa olisi ollut liikakiloja, mutta onneksi ei ollut! Matkalaukkujen jätön ja turvatarkastuksen jälkeen mieli keveni huomattavasti ja sen jälkeen olenkin vetänyt sikeitä joko koneessa tai Kimmon sylissä lentokentällä. Olen mitä parhainta matkaseuraa, koska nukahdan lähes välittömästi koneen noustua 😉

Meidän boarding alkoi just. Pari tuntia ja ollaan jo uudessa kotikaupungissa, jossa meidät ottaa vastaan helleaalto. Tarkoitus on napata taksi suoraan uuteen kotiin, heittää kamat sisään ja juosta katsomaan onko huikea hedelmämyyjä vielä myymässä maailman herkullisimpia vesimelonilohkoja meidän naapurissa, kuten kesällä oli. Pidetään sormet ristissä!

1 kommentti